sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Juhlamekko ja itsellekin jotain



Viidesluokkalaisen tyttäremme juhlamekkokin valmistui. Vaikka malli on yksinkertainen, tuotti kankaat ja siistiminen kuitenkin päänvaivaa. 

Päällimmäinen kangas on joustavaa pitsiä ja vuorena on hieman paksumpi satiinintyyppinen kangas. Molemmat kankaat ovat Eurokankaasta. Olen noiden kankaiden nimitysten suhteen aivan onneton, mutta eiköhän tässä pikkuhiljaa opita nimeämään kankaat oikein:) 


Olisin halunnut ommella päällisen ja vuoren yhteen siten, että ompelen pääntiet ja hihansuut molemmissa oikeat puolet vastakkain. Mutta en ymmärtänyt ohjetta, jossa neuvottiin olan kautta vetämään takakappaleet oikealle puolelle tai jotain tämän suuntaista. Ehkä ihan yksinkertainen juttu, mutta ei oikein avautunut ;)


Loppujen lopuksi ompelin vuoren ja päällisen kaula-aukot oikeat puolet vastakkain  ja hihansuut vain siistin satiininauhalla, samoin kuin myös vielä pääntienkin. Tytär halusi mekon hieman löysäksi ja jonkun kiristysjutun vyötärölle. Mietin ensin kuminauhaa tai nauhakujaa. Sitten sain idean letittää kankaan loput vyöksi. Ja ajattelimme, että vyö on melkeinpä kivemman näköinen tuossa korkeammalla, vyötärön yläpuolella.



Tulkootpa tämäkin heräteostoskangas tässä samalla päivitettyä. Tyttären juhlamekkoon tarvitsin satiininauhaa ja sitä hakiessani silmäni kiinnittyi tähän raitakankaaseen, samoin kuin muutamaan muuhunkin kivaan trikookankaasen. Tästä kankaasta tiesin heti mitä haluan siitä tehdä. Vakiokaavani pääsi taas käyttöön ja pikkumekko kesähelteille syntyi hieman reilussa tunnissa :D Tätä voisi sanoa todelliseksi inspisompelukseksi. Sellainen kiva välipalatyö.



Kesä on nyt saapunut. Meidän korkeudella puut saivat varsinaisesti lehtensä tänä viikonloppuna. 

Nautinnollisia, auringonlämpöisiä  päiviä teille jokaiselle :)
Tervetuloa, te uudetkin lukijat mukaan!


18 kommenttia:

  1. Hieno juhlamekko, tuo letitetty vyö on tosi kiva yksityiskohta. Oma reitamekkosikin on kivan näköinen.

    VastaaPoista
  2. Ihana neitosen juhlamekko, samoin omasi on hieno. Millä kaavalla teit oman mekon?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset sinulle :) Oman mekon kaava on Ottobre Woman 5/2013 lehdestä Friday Evening- mekon malli, numero 4. Sitä kaavaa olen käyttänyt todella monta kertaa ja eri tavoilla. Viimeksi käytin sitä postaamassani Minun oma kellohelma- paidassa. Siinä on käytännössä vain yläosa tuota kaavaa ja alaosa on tehty muulla tavalla.

      Poista
  3. :) Mua nauratti tuo kohta, miten kuvailit pääntien ja kädenteiden ompelua. Se ohje oikeasti tuntuu ihan älyttömältä, ja työkin pienestä reiästä nurinpäin puskettuna ihan omituiselta sekasotkulta, mutta suosittelen silti sinnikkäästi kokeilemaan. Itse tein juuri sillä keinolla viime kertaisen jumsuitin vuorituksen samoin takin, jonka seuraavana meinaan postata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Minä yrtin tunkea sieltä olan katta niitä kappaleita ja tuntui siltä, että palaan aina alkuasentoon. Kyllä nyt pitää aivojumpata kovasti, että asia valkenee :) Ilmeisesti kankaita vedellään vain yhden olan kautta, vai ? Mukava nähdä mitä olet ommellut! Kiitos Pikku Akka :)

      Poista
  4. Todella herkkä ja kaunis mekko tytöllesi, kaikki käy niin hyvin juuri tuon ikäisille. Tosin tällaista mekkoa nyt voi kuka tahansa käyttää :). Letitetty vyö on kiva keksintö. Sinun mekkosi on makuuni. Istuvuus on täydellinen! Juuri tuollaisia tykkään eniten itsekin pitää, tosin olen vannonut, että tänä kesänä en osta yhtään mustavalkoista kangasta ;). Tuo vuorin ompelu on haastava, jotenkin hankala selittää ilman kuvia. Parhaiten sen varmasti oppii, kun harsii vaikka aluksi ohjeen mukaisesti ompeleet, ja pyörittelee ja kääntelee vaatetta. Harsitut ompeleet on helppo purkaa ja ommella uudestaan, jos vuori ei millään käänny oikeinpäin. Itsekin joskus on pakko harsia ensin ja käännellä kankaita, että saa ompelujärjestyksen oikein. Kynä ja paperi on oiva apu, kannattaa kirjoittaa ylös mitä ompeli missäkin vaiheessa. Kyllä sen oppii :). Aurinkoisia ja lämpöisiä päiviä sinnekin suuntaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harsiminen on kyllä hyvä vinkki ja koeompelussa olen hyödyntänyt ompelukonetta ompelemalla pitkällä tikillä saumat. Sitten sovittamisen jälkeen on ollut helppo ommella varsinaisella tikin pituudella oikeasta kohdasta ja purkaa pitkät "harsimislangat" pois. Käsin ei oikein enää viitsi ommella:) Ehkä tuokin juju minulle joskus aukeaa ja jos ei niin oikoteitä on onneksi monia ja nekin aivan yhtä hyviä ;) Mustavalkoinen on niin klassinen, ehkäpä liiankin varma valinta. Mutta jotenkin niin hyvä ja tykkään myös kovasti sellaisista. Kiitos vinkeistä ja mukavista sanoista Hanna Mi :)

      Poista
  5. Ai, täällä on muitakin joille ei ompeluohjeet aina aukene ;) Minä kun oon aina aatellut, että oon suunnilleen ainut jolle nuo ohjeet on hankalia ymmärtää! Kyllähän noita perusvaatteita ompelee (kun niihin ei tarvi ohjeita), mutta annas kun tekeekin jotakin haastavampaa niin... Onneksi maalaisjärjellä ja kokeilemalla pötkii aika pitkälle :) Tuo viimeisimmän postauksen takki taitaa olla ensimmäinen (ja viimeinen) jonka olen ihan ohjeen mukaan tehnyt.
    Tosi kaunis tuo tyttäresi mekko ja hyvältä nuo satiininauha huolittelutkin näyttävät siinä! Oma mekkosikin on kivannäköinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu et ole ainoa :) Täältä löytyy ompelija, joka kiertelee ja säveltelee miten vaan. Ja olen hoksannut, että ainutta oikeaa tapaa ei ole olemassakaan. Kunhan lopputulokseen on tyytyväinen, niin sama miten sinne on mennyt ;) Onhan toki mahdottoman palkitsevaa, jos sattuu tajuamaan ohjeita ja onnistuu tekemään niiden mukaan. Mutta ehkä enemmän kuitenkin ilahduttaa itseä, jos itse keksii omia sovelluksia. Maalaisjärki on juuri erittäin hyvä apu monessa vaiheessa. Lämpimästi kiitoksia sinulle Eerika :)

      Poista
  6. Todella kaunis mekko tyttärelläsi!! Ja minä olen raitahullu, pidän todella paljon tuosta raitakankaasta, raitojen rytmityksestä. Oliko tämäkin kangas EK:sta? Pitää nyt etsiä tuo ob:n numero ja kokeilla kaavaa :) malli näyttää hyvälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ulrika:) Onneksi tyttären mekosta tuli kiva. Hieman hirvitti ommellessa, että onnistunko ollenkaan. Mutta onneksi tuota sisukkuutta on ajan kanssa tullut enemmän ja sen ansiosta työtkin tulevat paremmin valmiiksi :) Raitakangas ei ole Eurokankaasta vaan se on Halpahallin HH:kankaasta. Siellä oli tosi paljon kivoja trikoita.

      Poista
  7. Kaunis ja herkkä tyttäresi mekko, minäkin tykkään tuosta letitetystä vyöstä, tuollaiset pienetkin yksityiskohdat antavat kyllä mukavasti ilmettä. Vuorittaminen tuntuu aluksi aina hankalalta ja varsinkin jos sitä täytyy pelkän tekstin perusteella tehdä, tuntuisi itsekin ïhan kamalalta antaa ohjeita vuorittamiseen niin ettei voi näyttää miten se tehdään :) Hauska epäsäännöllinen raidoitus tuossa omassa mekossasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivan herkkä tytön mekosta kyllä tuli. Ja mukava oli tehdä hänelle sellainen, mitä hän itse toivoi. Ehkäpä tuo lettivyö antaa juuri sitä oikeaa ilmettä kokonaisuuteen. Monenlaisia vaihtoehtoja mietin vyötärölle ja tämä nyt tuntui parhaimmalta. On kyllä tullut tehtyä todella vähän mitään vuorellisia mekkoja, ja varsinkin juhla-asuja, joissa pitäisi homman onnistua tosi hyvin. Pitää koittaa valloittaa uutta aluetta ompelun maailmassa. Eiköhän se jotenkin tule onnistumaan;) Kiitos paljon Krista:)

      Poista
  8. Ei minullekaan ohjeet aukea, sovellan ja sävellän miten sattuu. Näin äkkiä ajateltuna tekisin tuon vuorituksen niin, että ompelisin mekon muuten valmiiksi, mutta jättäisin olkasaumat kokonaan auki. Siis ompelisin sivusaumat sekä vuorista ettämekosta ja sitten kädentiet olkapäältä olkapäälle ja etu ja takakappaleen pääntiet erikseen yhteen, sittenhän mekon pitäisi kääntyä ymp.ri helman kautta (joka siis olisi auki, tai molempiin tehty päärmeet erikseen). Sitten tunkisin jollain ilveellä käteni etukappaleen vuorin ja päällisen väliin sinne olkaimeen, tai siis molempiin ja vetåisin takakappaleen olkaimen sinne sisälle. Nyt sit olkasaumat ommeltais yhteen (nythän siis takakappale on oikein päin siel "pussin" eli etukappaleen sisällä ja olkasauma jää sinne piiloon) ja mekko vedetään oikein päin... tai sit oltais solmussa! Tätä pitää jonain päivänä kyllä kokeilla, alkoi niin mietityttämään miten se nyt tehtiinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensinnäkin suuret kiitokset vaivannäöstä, kun jaksoit ohjeen tänne kirjoittaa! Minä pähkäilin ja tein mielikuvaharjoituksia luettuani tämän sun tekstin ja näyttääpä siltä, että tajusin homman jujun :D. Kyllä tuli sellainen olo, että pitää ehdottomasti kokeilla. Tärkein helpottava tekijä on varmaankin just se, että olkaimet jätetään ompelematta. Ja ne pitäs olla helppo sitten lopuksi ommella helman kautta silleen vastakkain vuori että päällinen. Tämä menee ehdottomasti testaukseen:) Tosi paljon kiitoksia Kikka :)

      Poista
  9. aivan suloinen mekko tyttösellä! ja vyö taas se kuuluisa iin piste. :)sulla on aina se iin piste näissä sun ompeluissa. :) minäkin olen muutamankin mekon tässä vuosien varrella ommellut, vuorellisenkin...mutta joka kerta se pitää uudestaan ajatella, se ompelu. kivat kuvat! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna:-). Paremmin se rutiini tulisi jos enemmän tekisi. Onneksi nyt on vähän auennut asia ja kokeilen hyödyntää ohjeitta omaan mekkooni. Valmisteluintoa:-)

      Poista

On mukava, jos jätät minulle viestiä :). Pienikin kommentti ilahduttaa minua erittäin paljon.