Kokeilin taas kankaanpainoseulan käyttöä. Melkoista harjoittelua se vielä on, mutta laitanpa teille joka tapauksessa kuvia eri vaiheista. Muistakaahan sitten, että en ole käynyt missään kursseilla tai koulussa, joten joku kohta saattaa mennä ehkä vähän hassusti :). Pääasia, että työskentely on mukavaa ja jotain lopputulostakin syntyy.
Piirsin tällaisen tyttösen kuvan, jonka suunnittelin siten, että minun olisi mahdollisimman selkeää leikata paperiveitsellä kohdat, joista väri menee kankaalle. Väritin tummaksi kohdat, jotka leikkasin paperiveitsellä auki ja näihin kohtiin tietenkin väri tarttuu. Kunnianhimoisesti ajattelin, että saan pienet valkoiset kohdat, kuten esimerkiksi huulten, silmien ja korvien osat pidettyä matkassa mukana. Mutta osat olivat niin pieniä, että hukutin niitä jo alkumetreillä. Ajattelin siis, että asetan ne vain paikoilleen seulan alla, mutta tämä harjoittelu jääköön myöhemmäksi. Kuva on siis piirretty alunperin tavalliselle kopiopaperille, jonka läpipiirsin litoposterille / elävänmallinpaperille.

Tässä kuva on leikattu paperiveitsellä valmiiksi. Paperiveitsen on oltava hyvä, mutta se on sitten myöskin erittäin terävä eli varovainen pitää olla. Pidin alustana ylimääräistä hyllylevyä ja sen päällä vielä sanomalehtiä. Tämä pehmustus varmasti riittää painamisen alustaksi, mutta lisäsin vielä tasaista kangasta sanomalehtien päälle. Tämä tuo joustoa kun raakkelia vedetään seulan päällä.
Eli kuva on nyt asetettu kankaan päälle ja sen päälle asettelin seulan. Paperin voisi tietysti kiinnittää seulaan varovasti maalarinteipillä. Mutta en tällä kertaa laittanut mitään kiinnitystä ja kuva pysyi hyvin seulassa kiinni. Tein kuvasta aika tarkkaan seulan pohjan kokoisen. Kannattaa leikata paperista mieluummin hieman suuren kuin seulaa pienemmän, sillä tällöin väri muuten pääsee levittymään vääriin paikkoihin. Tyhjät kohdat voi toki peitellä valkoisella paperilla.
Käytin painamisessa Emo -värien peittovärejä. Seulassani näkyy edellisen painamisen kuva, vaikka yritin pestä silloin seulaa mahdollisimman hyvin. Ehkä peittovärit nappaavat tiukemmin kiinni ? Asettelin lusikalla väriä seulan yläosaan ja lähdin vetämään raakkelilla napakasti alaspäin. Toisella kädellä pidin seulaa paikoillaan. Alaosassa vedin lusikalla väriä raakkelista seulaan ja lähdin vetämään taas ylöspäin. Näin tein muutaman kerran ja homma oli valmis.
Seuraavaksi otin seulan alanurkasta kiinni ja lähdin nostamaan seulaa kankaasta irti.
Oikella on ensimmäinen painokuvani. Nostettuani seulan kankaalta asettelin sen uuteen kohtaan kangasta ja lisäsin punaiseen väriin harmaata peittoväriä, jolloin sain aikaiseksi vasemman puoleisen tytön kuvan.
Tässä lisäsin harmaata väriä reilusti lisää, jolloin sain voimakkaasti harmaa/hopeasävyisen tytön. Alapuolella olevan vasemman puoleinen tyttö muodostui, kun lisäsin reilusti mustaa väriä seulaan.
Projekti olisi toteutunut vielä paremmin, kun olisin jättänyt punaisen värin kokonaan pois. Se oli nimittäin huomattavasti jäykempää ja kuivemman oloista mitä muut käyttämäni värit. Minusta se jotenkin tukki seulan hienon hienoja rakoja aiheuttaen sen, että väri ei tarttunut täydellisesti kankaalle. Mutta olen kuitenkin ihan tyytyväinen lopputulokseen ja seuraavalla kerralla voin huomioida asioita taas paremmin.
Kun kankaanpainanta on valmis, on erittäin tärkeä heti pikaisesti pestä seula ja raakkeli. Pesin seulan juoksevan veden alla hieroen pintaa varovasti sormellani :), pehmeä sieni olisi parempi. Pitää olla tarkkana, että ei liian lujasti hiestä seulan pintaa, muuten
siihen tulee reikiä.
Jotain outoa painamisessa tapahtui, koska kuvani oli tarttunut seulaan niin tiukasti, että jouduin veden kanssa irrottamaan sen. Edellisellä kerralla se lähti aivan helposti siitä irti. Johtuiko tämä liian kuivasta painoväristä tai siitä miten päin paperini oli seulassa kiinni? Toinen puoli paperista on liukkaampi kuin toinen. Tämä on asia, jonka tarkistan seuraavassa projektissa.
Eli mitä painokuvista sitten syntyikään :) Niistä muutamia kuvia!
Ekaluokkalaisemme on toivonut minulta hihattomia toppeja. Punainen tyttö pääsi punaisten resorien kera piristämään valkoista trikookangasta. Pitihän näin tyttömäiseen asuun lisätä vähän pitsiäkin.
Joustamattoman pitsin takia lisäsin takakappaleelle pienen napitushalkion.
Tämä tyttö oli minusta niin hauraan ja herkän värinen, että halusin paitaan röyhelöhelman. Röyhelö on poimutettu valkoisesta verhokankaasta. Pitsin alla on myös valkoinen trikookangas poimutettuna.
Hopeatytön tein Ottobre 1/2014 Owl Princess malliin. Siinä on kauniin tyttömäinen, kaareutuva helma ja malli on muutenkin tosi kivasti istuva.
Tällaisia juttuja tällä kertaa. En varmaan viitsi usein tehdä samasta kuvasta useita eri versioita samalle lapselle. Mutta seulan idea on näppärä, kun kuvaa pystyy hyödyntämään useamman kerran. Onhan niitä moniakin käyttötarkoituksia, mihin samoja kuvia voi hyödyntää.
Tästä postauksesta tuli aikamoisen pitkä ja ohjeeni ei ole mikään paras, mutta mukava jos jaksoitte tänne asti :)
Palataan asiaan ja nautitaan aurinkoisesta keväästä !