Päiväkirjani

Joudun nykyään lähes joka kerta aloittamaan tekstini täällä blogissa, että pitkästä aikaa... 

En käsitä miten aika vierii niin nopeaa, etten selviä tänne kirjoittamaan pieniäkin terveisiä. Onhan toki tälle syksylle mahtunut erittäin upeita asioita, sillä vietimme tyttäremme häitä lokakuussa ja poikamme kihlajaisia marraskuussa 💗.

 Pari viikkoa sitten selasin blogini ompelu-tunnisteen alla olevia tuotoksiani ja jouduin aivan  hämmästelemään, että olen niin monenlaista saanut silloin joskus aikaiseksi:) Tuli kyllä todella hyvä olo kun katselin töitäni 💗. Samalla pääsin sen hetkisiin tekemisen tunnelmiin. 

Innostuin vanhojen postauksieni johdosta aivan niinkin paljon, että kävin siivoilemassa ompelupöytääni ja päätin, että kohta teen jonkun ompeluksen :) Vielä en ole ompelukonetta käynnistänyt, mutta vahvasti koen sen tapahtuvan pikapuolin.

Blogi on minun päiväkirjani. Vaikka en täällä paljon kerro tunteistani ja tapahtumisistani, niin kuvien kautta pääsen postaushetken tilanteeseen ja hetken tunnelmaan. Se on kyllä upeaa.

Blogini aikajanan kautta voin kokea uudestaan hetkiä, kun lapset olivat ihan pieniä ja olin kotiäitinä kotona. Silloin sainkin paljon aikaiseksi. Nyt kun ei ole ihan pientä hoidettavana, mutta päivätyö muualla, niin aikaansaannokseni ovat paljon pienempiä. Kummallista kyllä :D

Toisaalta muistan kuinka jossain vaiheessa enemmän myös stressasin, että pysyisin jonkinlaisessa postaustahdissa bloggauksessa. Ompelusaralla se myös tarkoitti aina jonkin uuden luomuksen kehittämistä. Nyt olen kyllä tyytyväinen, että tänne tulo ei vaadi mitään ponnisteluja tai tuotoksia. Tulen postaamaan kun minusta tuntuu hyvältä. 

Vanhojen postauksieni selaili aiheutti tosiaan niin hyvän mielen, että halusin taas tulla blogiini kirjoittamaan pienen terveisen.

Tämän postauksen kuvat ovat hetkiä tältä syksyltä ja tunnelmia joulun alta. Tuntuu todella hyvältä odottaa joulua. 

Toivottelen teille mukavaa joulun odotusta 😊

Tulen taas tervehtimään teitä! Vaikkapa aika piankin :)