tiistai 28. maaliskuuta 2017

Siloiteltu neuletakkini



Neuletakkini, jonka pari postausta taaksepäin esitin kaapin reunassa roikkuvana, on nyt siloiteltu ja suoristettu. Tein, kuten Valkoinen talo tarinoi -blogin Eerika neuvoi, eli asettelin neuleeni siististi pöydän päälle ja suihkuttelin kevyesti pyyhkeet vedellä ja asettelin kostutetut pyyhkeet suoraksi asetellun neuleen ylä- ja alapuolelle. Siinä neuleeni oli pari päivää ja muodonmuutos oli kyllä aika uskomaton. Kiitos Eerika 💗 


Hieman vielä epäröin neuleeni väriä, onko se liian hailakka :) Toisaalta näin kevättä ja kesää kohti mentäessä vaalea sävy on raikkaampi ja myös viileämpi. Uskon kuitenkin, että tämä neuletakki tulee kovaan käyttöön ja tulee olemaan mukava lämmittäjä viileinä kesäiltoina. 

Ompeluksiakin on tullut tehtyä vähäisessä määrin, mutta hyvä edes niinkin. Niistä lisää sitten myöhemmin:)


Loppuun vielä muutama talvinen luontokuva. Yläkuvassa pienin poikamme oli äidin apulaisena meren rannassa kuvausretkellä ja päättää yhtäkkiä napata auringon syliinsä. Sen hetken sain vangittua onneksi kameraan 💗.


Tältä näyttää tällä hetkellä meren jää meidän korkeudella. Odotan innolla, kun merivesi alkaa liplattaa vapaasti ja jäät sulavat. Sillä hetkellä on kevät jo pitkällä.

Aurinkoisia kevätpäiviä teille, lukijani :)


sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Tyttären röyhelöpaita



Täytyihän vielä omakin tytär saada röyhelöpaidan. Enää ei tarvinnut pähkäillä miten paita valmistetaan, vaan toteutus sujui jo kohtalaisen sujuvasti. Paapiista ostettu kankaanpala riitti pienten jatkamisten jälkeen juuri sopivasti tähän röyhelöpaitaan.


Ulkoa tuleva kirkas valo innosti minua leikkimään "studiovalokuvausta". Katosta alas vedettävä valkokangas sai toimia taustana ja ikkunasta tuleva valo toi tärkeimmän eli valon.

Voi voi, miten olisikin paljon opittavaa ja kuinka mielenkiintoista hommaa tämäkin laji olisi. Näin jälkikäteen huomaan, miten kameran aukko olisi voinut olla kuvissa pienempänä. Tämän avulla olisin saavuttanut laajemman terävyysalueen eikä kuviin olisi jäänyt niin paljon epätarkkoja kohtia. 


Mukavan harrastuksen parissahan käy helposti siten, että tulee uusia innostuksia ja halua laajentaa omaa osaamista. Tämän kautta helposti tulee halu tehdä myös uusia investointeja. Tulipa tämän harjoituskuvaamiseni aikana mieleen, että olisipa upeaa omistaa erilaisia kuvaamiseen tarkoitettuja valoja yms. Kevät ja sen myötä kirkastuvat päivät helpottavat onneksi tätä investointitarvetta :)

Tänä viikonloppuna saimme nauttia niin upeasta auringonpaisteesta. Onhan nyt maaliskuu ja kevät on tullut. Nautitaan siitä 💗 

Tämän pienenpienen postauksen myötä haluan toivottaa teille mukavaa alkavaa uutta viikkoa!





sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Neuleeni on nyt valmis



Lähes reilu neljä kuukautta kesti tämän neuletakin teossa ja viimekertaisen postauksen tekemisestä. Kylläpä aika onkin rientänyt. Edellisessä blogikirjoituksessani mainitsin aloittaneeni Kalastajan vaimon-blogin innoittamana neuletakin teon. Alku lähti tehokkaasti, mutta ennen joulua työn teko tyssäsi kokonaan. Joulun jälkeen päätin ottaa itseä niskasta kiinni ja saattaa työ loppuun. 

Nyt takki on valmis ja nostan hattua itselleni. Toki takki ei ole ollenkaan saman näköinen kuin  alkuperäisen innoitukseni kohteessa oleva, mutta niin vähän neuloneena olen vain tyytyväinen, että selvisin loppuun asti. 

Minua kyllä häiritsee helman kiertyminen. Osaako joku antaa minulle neuvoa, voiko helmaa mitenkään suoristaa pysyvästi? Neuleesta irtoaa myös kovasti "karvaa". Olen varovaisesti ravistellut takkia. Uskon kyllä, että tämä ongelma poistuu käytön myötä.


Kevään tulo ja auringon valo ovat antaneet intoa tehdä kotiin pieniä sisustusuudistuksia. Samoin kukkia on tullut ostettua lähes jokaisella kauppareissulla. 


Ompelukärpänen puraisi minua eilen illalla. Tämä röyhelöpaita syntyi pienelle tyttöselle. Sovituskuvaa en ehtinyt tähän hetkeen saamaan. Jospa pieni tyttönen tulee isänsä ja äitinsä kanssa käymään mummolassa, niin saan testattua paidan sopivuuden.


Kevään tuloa ei ole lannistanut minua kynttilöiden polttamisessa. Enpä ole tainnut ennen poltella tähän vuoden aikaan näin paljon kynttilöitä mitä nyt olen tehnyt. 

Olipa kiva, kun tuli tehtyä postaus, vaikkakin näin pikkuinen :) 
Mukavaa sunnuntaita teille ja oikein mukavaa kevään odotusta!

Ps. Ilahduttavaa oli huomata, että olen saanut uuden lukijan hiljaisen postaustahtini aikana. Tervetuloa :)

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Owczarek Podhalanski ja vähän ompeluakin



Tänään on vapaapäivä. Siis vapaa siinä mielessä, ettei tarvitse viedä pienimmäistä hoitoon ja mennä itse töihin. Kotitöistähän ei vapaata olekaan, mutta näin vapaapäivänä niitä voi tehdä silloin kuin hyvältä tuntuu :) 

Neulontatyöni edistyy pikku hiljaa. Innostuin Kalastajan vaimo -blogin innoittamana neulomaan itselleni neuletakkia. Hänellä on todella näppäriä neuleohjeita, joilla saa aikaiseksi kauniita neulevaatteita. Ohjeet ovat aina selkeitä, eikä mitään pilkun viilaamistyylisiä. En pidä ohjeista, joissa pitää jatkuvasti miettiä millä rivillä on ja onko juuri oikea silmukka neulottavana. Tämä neuletakki edistyy nopeasti, sillä sitä tehdään nro 7  puikoilla. Toivottavasti neuleestani tulee ihana ja käyttökelpoinen :)

Ompelukoneella saa vielä nopeammin valmista :D Eilen sain päähäni, että haluan pirteäsävyisen trikoopaidan. Sattuipa Paapiilla olemaan juuri oikea kangas ja heti kotiin tultuani leikkasin vakiokaavallani paidan ja ommella surautin sen samantien kasaan. Hyvä paita Karkkipäivä- kankaasta tulikin. 



Olen usein haaveillut koirasta, joka nauttii siitä, että se saa olla laumansa seurassa ja perheen jäsenten lähellä. Nyt meillä on sellainen koira tai oikeastaan minulla on. Meidän kaikkien yhteinen se toki on, mutta minä otan siitä päävastuun. Rodultaan Gina- pentu on Owczarek Podhalanski. Tällä hetkellä se on melkein neljä kuukautta.


On kyllä mielenkiintoista nähdä pennun kasvu ja kehitys. 


Olemukseltaan Gina on hyvin rauhallinen. Uusiin asioihin se suhtautuu verkkaisen rauhallisesti. Ensin se vähän pohtii onko asia turvallinen ja kannattaako siihen tutustua. Tämän tuumailun jälkeen se suhtautuu tilanteeseen sitten hyvin luonnollisesti ja reippasti :) Hyvin se on jo meille kotiutunut, vaikka on ollut meillä vasta vajaa pari viikkoa. Lapset ovat tykänneet kovasti hoitaa uutta tulokasta ja ulkona häkissä olevat hirvikoirat ovat hyväksyneet uuden jäsenen mallikkaasti.



Touhua ja tohinaa siis riittää, mutta se pitää mielen virkeänä :) 

Syksy sateineen on saapunut. Tällä hetkelläkin vesipisarat ropisee ja maisema on melko harmaasävyinen. Kodikasta on kuitenkin viettää aikaa sisällä. Toivotankin teille oikein mukavia syyspäiviä :)


torstai 8. syyskuuta 2016

Neulotut tossut vauvalle



On tullut syksy. Näkyyhän se ulkona vaihtelevina keleinä ja keltaisina tippuvina lehtinä. Näkyy se myös siinä, kun minä kaivan puikot ja langat esille. Niin innostunut en ole tässä puuhassa, että tämä harrastus kulkisi koko vuoden seuranani. Näin syksyyn neulominen kuuluu kuitenkin aivan ehdottomasti. 


Juju- kerhon kautta kirjahyllyyni on aikoinaan karttunut monenlaisia käsityökirjoja. Aika vähän niitä on tullut hyödynnettyä. Nyt lähdin selkeä päämäärä mielessäni niitä selailemaan. Etsin ohjetta pienokaisen tossujen tekemiseen. Ohje löytyikin kirjasta "Neulemestari". Ohje oli erittäin selkeä ja helposti ymmärrettävä. 


Jotakin hassua piti kuitenkin tehdä ;) Neuloin vastasyntyneen kokoiset tossut ja pikkuinen neitonen on jo neljä kuukautta. Eihän tossut olisi millään hänelle mahtuneet. En halunnut antaa periksi, vaan kokeilin soveltaa ja tehdä tossuista vähän isommat. Kun ohjeen mukainen tossu oli valmis, lisäsin nilkan takaosaan kolmen raitakerroksen verran leveyttä. Yllä olevasta kuvasta voit ehkä vähän nähdä lisäyskerroksia. Lisäksi virkkasin tuollaisen pitsireunan tossun yläreunaan.




Tossuja ei ole vielä kokeiltu neitoselle, joten saapa vielä nähdä ovatko ne hyvät ja käyttökelpoiset :)


Hain tänään itselleni langat neuletakin tekoa varten. Silmukat on luotu ja isot nro 7 puikot ovat motivoimassa minua saamaan työn joskus valmiiksi. 

Neulomisintoa ja käsillä tekemisen iloa teillekin :)